0 kommenttia

Työajanseuranta on Suomessa lakisääteistä. Työaikalain pykälässä 37 säädetään, että

"Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat" .

checkTyöajanseuranta on siis pakollista kaikille työntekijöille, myös kuukausipalkkaisille (poislukien johtavassa asemassa olevat ja tietyt etätyötä tekevät ryhmät). Laki ei ota tarkemmin kantaa työaikakirjanpidon tekniseen toteutukseen, kunhan vaaditut tiedot löytyvät ja ovat työantajan, työntekijöiden ja työsuojelutarkastajan käytettävissä vaadittaessa. Tiedot pitää säilyttää vähintään kanneajan keston (2 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt).

Työaikakirjanpidon puuttuminen voi johtaa työantajan tai hänen edustajansa rankaisemiseen (sakko työaikarikkomuksesta). Lisäksi puuttuvasta työajanseurannasta voi riitatilanteissa (työsuhteen päättyminen) olla merkittävää haittaa kun esimerkiksi ylityökorvaukset maksetaan työntekijän omien selvitysten perusteella (eikä hyväksytyn työaikakirjanpidon).

Työaikakirjanpidon toteutustapoja on monia.

  • Palkanlaskennan osana
  • Paperilla
  • Excelissä
  • Työajanseurantajärjestelmässä


Toimivalla työajanseurantajärjestelmällä saavutetaan merkittäviä ja rahassa mitattavia etuja muihin malleihin verrattuna:

  1. Automatisoitu palkanlaskenta (mm. TES-tulkinta)
    1. Tieto syötetään vain kerran => virheet vähenevät ja aikaa säästyy tuottavampaan toimintaan
    2. Perustyöaika, lisät, ylityöt automaattisesti => säästää aikaa etenkin tuntipalkkaisten palkanlaskennassa
    3. Työaikapankin käyttöönotto = > lisää joustavuutta toimintaan
  2. Tarkka kustannusseuranta (työaikojen kohdistus kustannuspaikoille, projekteille, työvaiheille)
    1. Turhat työvaiheet pois => työn tehostuminen
    2. Tehollisen työajan, luppoajan ja taukojen seuranta
    3. Projektiraportit => tuotannon suunnittelu ja hinnoittelu helpottuu
  3. Työilmapiirin parantaminen
    1. Palkka tehdystä työstä - reilu peli molemmin puolin
    2. Kahvi- ja tupakkataukojen "kyttäys" vähenee, työajanseuranta on sama kaikille
  4. Laskutusasteen nosto
    1. Kaikki tunnit työajanseurantaan
    2. Laskutettavien ja ei-laskutettavien tuntien tarkka seuranta
    3. Selkeät raportit, joiden perusteella päästään kiinni laskuttamattomuuden syihin
    4. Pienetkin tehtävät saadaan helposti kerättyä laskulle - pienistä puroista….
  5. Esimiestyön tehostuminen
    1. Saldojen seuranta - esimiehen vastuulla työssä jaksaminen
    2. Ajantasainen poissaolojen seuranta
    3. Ongelmatilanteisiin voidaan puuttua heti
    4. Resursointi helpompaa kun tulevat poissaolot ovat tiedossa


Heräsikö kysymyksiä tai ajatuksia? Ole yhteydessä - mietitään yhdessä!

Jani Tohmo
Toimitusjohtaja
Aacon Oy - Kellokortti.fi

Kommentoi