0 kommenttia
Paremman työajanseurannan käyttöönotto on projekti, joka tulee suurimmassa osassa yrityksiä vastaan jossain kohtaa. Tässä blogissa käymme läpi vinkkejä, joilla käyttöönotto hoidetaan onnistuneesti.

Työajanseurannan käyttöönotto vaatii työtä, mutta sen voi hoitaa sujuvasti näillä vinkeillä

Ota selville organisaation tarpeet tarkasti


Työajanseurantaohjelma otetaan käyttöön monista eri syistä. Jotkut yritykset haluavat mahdollistaa työntekijöilleen liukuvan työajan ja toiset haluavat seurata projekteihin käytettyä työaikaa tarkemmin. Joillain taas tuli työsuojelutarkastajan tekemän vierailun jälkeen kiire korjata puutteet.

Oli tarve mikä hyvänsä, kannattaa pohtia miksi työajanseurantaohjelmaa tarvitaan ja mitä odotuksia siitä kerättäville tiedoille on. Mitä tarkemmin yrityksen omat tarpeet ovat selvillä, sen helpompaa oikean työajanseurantaratkaisun löytäminen on. Yritys saattaa erimerkiksi noudattaa sellaisia paikallisia sopimuksia, ettei niitä pystytä ottamaan kaikissa ohjelmissa huomioon. Kun tarve työajanseurannalle on selkeä, myös sen perustelu työntekijöille on helpompaa.

Valitse oikea työkalu ja tee pohjatyö kunnolla


Seuraava vaihe on oikean työvälineen määrittäminen. Vaikka työajanseuranta on Suomessa lakisääteistä, työaikakirjanpidon tekninen toteutus on pitkälti työnantajan päätettävissä. Paperilla tai Excelillä toteutettu seuranta voi toimia muutaman hengen yrityksillä, mutta yrityksen kasvaessa siirrytään yleensä modernimman ohjelman käyttöön.

Ennen laajempaa käyttöönottoa kannattaa tehdä pohjatyö kunnolla. Mitä tarkemmin kohdeseurantaa halutaan tehdä tai mitä erilaisempia työaikoja yrityksessä noudatetaan, sen enemmän tietoa ja asetuksia vaaditaan niiden huomioimiseen. Kun kaikki on testattu etukäteen ja saadut rapotit ovat oikeanlaisia, voidaan käyttöönotto tehdä suuremmalle käyttäjämäärälle.

Kerro työntekijöillesi miksi ja miten työaikaa seurataan


Tarkka työajanseuranta voi tuntua työntekijöistä isolta muutokselta. Kuten kaikissa muutoksissa, jonkinlaista vastarintaa todennäköisesti löytyy. Vaikka suurin osa työntekijöistä olisikin tyytyväisiä esimerkiksi liukuvan työajan käyttöönotosta, osa voi kokea tarkan työaikojen seuraamisen ”kyttäämisenä”.

Käyttöönottoa helpottaa, kun työntekijöille avoimesti kerrotaan, miksi työajanseuranta aloitetaan, mitä tiedoilla tehdään ja mitä muutoksia se vaatii heiltä. Säännöt esimerkiksi erikoistilanteiden leimaamiselle tulee olla selvät ja kaikille samat. Työajanseurannalla on myös paljon etuja työntekijöille, jotka kannattaa kommunikoida henkilöstölle alusta alkaen.

Varmista käyttöönoton onnistuminen


Kun käyttöönotto on tehty, varmista työajanseurannan tulevan osaksi jokaisen päivää. Onko joku, joka aina unohtaa kirjata itsensä sisään? Muistetaanko kohdetiedot kirjata ohjelmaan halutulla tavalla?

Tarkkaile, tue ja muistuta. Työajan leimaus on tapa siinä missä muutkin ja kestää jonkun aikaa, ennen kuin se tulee osaksi rutiineja. Jos yhden kohdalla tehdään poikkeuksia, muut helposti seuraavat.

Hyödynnä kerättyjä tietoja


Lopuksi kannattaa hyödyntää ohjelmasta kerättyjä tietoja. Jos vastaat käyttöönotosta, on hyvä olla perillä, mitä raportteja järjestelmästä voi saada ja osata hyödyntää niitä. Kun hyödyt ovat selkeät, on helpompaa kertoa yrityksen johdolle projektin olleen onnistunut. Jos tavoitteena on ollut esimerkiksi asiakaslaskutuksen selkeyttäminen, myös työntekijöitä voi kiinnostaa tieto siitä, miten seuranta on parantanut laskutusta. Positiiviset tulokset kannustavat jatkamaan samalla linjalla.

--

Oletteko hankkimassa työajanseurantaohjelmaa? Kannattaa lukea myös oppaamme tehokkaampaan työajanseurantaan:

Opas tehokkaampaan työajanseurantaan

0 kommenttia
Työajanseuranta herättää monissa tunteita. Lehdistä voi lukea sekä hyviä että huonoja kokemuksia työajanseurannasta ja niitä voi löytyä myös omasta takaa. Keinot seurata työaikaa ovat kuitenkin kehittyneet vuosien mittaan ja kaikki vanhat myytit eivät enää pidä paikkaansa – jos ovat ikinä pitäneetkään. Tässä blogissa käsittelemme työajanseurantaan liittyviä ennakkoluuloja ja kerromme, pitävätkö ne paikkaansa.

Työajanseuranta herättää monissa tunteita. Aiheeseen liittyy kuitenkin monia myyttejä, jotka eivät pidä paikkaansa.


Myytti 1: ”Ei me työajanseurantaa tarvita. Kyllä kaikki osaavat pitää huolen omista menemisistään.”


Vielä löytyy monia yrityksiä, joissa ei työajanseurantaa tehdä. Asiantuntijayrityksissä saatetaan esimerkiksi kehottaa työntekijöitä tekemään reilusti töitä kiiretilanteissa ja ottamaan rennommin, kun työtilanne on hiljaisempi. Ylityöt saatetaan näissä tapauksissa kirjata kalenterin nurkkaan, jos sitäkään.

Työajanseuranta on kuitenkin Suomessa lakisääteinen velvollisuus ja siitä ei voi poiketa edellä kuvatulla järjestelyllä. Työaikalain mukaan työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Lain mukaan ei siis riitä, että työntekijät itse pitävät jonkinlaista muistilistaa ylitöistään vaan seuranta pitää tulla työnantajan puolelta.

Totuus: Työajanseuranta pitää olla käytössä kaikissa yrityksissä ja myös kuukausipalkkalaisilla.Toteutustapa on kuitenkin vapaa ja siihen voi käyttää esimerkiksi Exceliä tai työajanseurantaohjelmistoa, kunhan kaikki lakisääteiset kirjaukset löytyvät.

Myytti 2: Työajanseuranta on vaikeaa ja vie liian paljon aikaa


Joillain on mielikuva siitä, että työajanseuranta olisi jotenkin vaikeaa tai veisi liikaa työaikaa. Monen työhistoriasta voi löytyäkin esimerkkejä huonoista toimintatavoista ja ne ovat pääsyy, miksi työajanseurannan oletetaan olevan vaikeaa.

Jos nykyään tilanne on väittämän mukainen, käytössä oleva seurantatapa on yritykselle huono ja katse kannattaa kääntää parempiin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi erilaiset Excelissä ylläpidettävät tuntilomakkeet saattavat sopia muutamalle ihmiselle, mutta yrityksen kasvaessa työajanseuranta sen kautta ei enää toimi. Jos työajanseuranta halutaan järjestää siihen käytettävällä ohjelmalla, pitää tehdä valintoja leimaustavoista ja muista tarpeellisista ominaisuuksista. Kun valinnat on tehty oikein, seuranta on vaivatonta.

Totuus: Nykyaikaiset työajanseurantaohjelmat ovat helppoja ja vastaavat yritysten tarpeita hyvin. Niidenkin kohdalla tulee miettiä, mitkä ovat yrityksen kannalta tärkeimmät asiat ja mikä seurantatapa sopii yritykselle parhaiten.

Myytti 3: Työajanseuranta on paikkaan sidottua


Työajanseurannasta tai sanasta kellokortti tulee monelle mieleen tehtaan ovella odottava laite. Tämä voi edelleen pitää paikkansa, mutta vain tapauksissa, joissa fyysinen leimauslaite on katsottu helpoimmaksi ja nopeimmaksi tavaksi seurata työaikaa.

Työajanseurantaa voidaankin tehdä nykyään monilla keinoilla –laitteella, tietokoneella tai matkapuhelimella. Myös ristiin leimaus onnistuu, eli henkilö voi leimata itsensä sisään laitteella ja pois omalla puhelimellaan.

Totuus: Työajanseuranta ei ole sidottu paikkaan, ellei niin erikseen haluta. Mobiiliseurannalla työaikaa voidaan seurata myös liikkuvassa työssä.

Myytti 4: Työajanseuranta tuntuu työntekijöistä stressaavalta kyttäämiseltä ja mikrojohtamiselta


Uuden aloittaminen on joskus turhauttavaa. Kun työajanseuranta aloitetaan ensimmäisen kerran, voi se ensi alkuun tuntua kyttäämiseltä.

Työajanseuranta on kuitenkin turva kaikille työntekijöille, sillä se todistaa henkilön tehneen sovitut työtunnit tai ylitöitä ja ansainneen niihin kuuluvan korvauksen. Järjestelmän myötä voidaan myös lisätä vapautta, sillä esimerkiksi liukumat on helpompi toteuttaa seurannan ollessa kunnossa.

Suurimmalla osalla työnantajia ei ole myöskään kiinnostusta seurata jokaista tehtyä minuuttia, vaan halutaan saada suurempi kuva projektiin tehdyistä työtunneista tai koko yrityksen sairaspoissaoloista.

Totuus: Tunteet työajanseurantaan liittyen ovat aina yksilöllisiä, mutta pääasiassa työajanseuranta on yhtä hyvä asia työntekijöille kuin työnantajalle.

Myytti 5: Työajanseurantaan ei voi luottaa – kaikki huijaavat kuitenkin


Monet meistä ovat luultavasti kuulleet kauhutarinoita siitä, kuinka työkaverit ovat leimanneet jonkin henkilön sisään tai työajanseurannassa on muuten huijattu niin, ettei merkityllä työajalla ole suoritettu siihen suunniteltua työtä.

Aina kun käyttöön otetaan järjestelmä, on mahdollisuus, että joku yrittää huijata siinä. Vika ei ole kuitenkaan järjestelmässä, vaan työkulttuurissa, joka mahdollistaa huijaamiseen. Sen takia ratkaisukeino ei ole järjestelmän vaihtamisessa, vaan toimintatapojen ja kulttuurin muuttamisessa.

Työajanseurantajärjestelmä voidaan myös suunnitella niin, että tietoa kerätään mahdollisimman tarkasti ja huijauksen mahdollisuutta pienennetään. Esimerkiksi puhelimalla tehtävään seurantaan voidaan liittää GPS-koordinaatit ja leimauksen lähiosoite, jotta tiedetään leimauksen tapahtuneen työkohteessa.

Pitää myös muistaa, ettei työajanseuranta ole ainut tapa mitata tehtyä työtä. Katsomalla asiakastyytyväisyyttä, työn laatua ja tehokkuutta osataan kyllä päätellä, onko työ tehty. Huijausyritykset ovatkin todellisuudessa erittäin harvinaisia.

Totuus: Aina on mahdollisuus, että joku yrittää huijata. Suurimassa osassa yrityksiä työkulttuuri, esimiestyö ja asiakkailta saatava palaute kuitenkin varmistavat, ettei näin käy.

Yhteenvetona voi sanoa, että työajanseuranta on sekä lakisääteistä että oikein toteutettuna vaivatonta. Työajanseuranta tuottaa rahassa mitattavia hyötyjä, mutta on myös työntekijöidesi etu, sillä se varmistaa reilun pelin kaikille.


0 kommenttia
Tavoitteenamme on kehittää ratkaisuja, joilla asiakkaamme voivat hoitaa työntekijöihinsä liittyvät tehtävät ja velvollisuudet kätevästi. Kehitämmekin Kellokortti.fi-palvelua jatkuvasti asiakkaidemme toiveiden perusteella. Ensi syksynä on luvassa taas muutamia toivottuja uudistuksia, kun julkaisemme uuden HR-ominaisuuden ja loma- ja poissaolohallinta kehittyy entistäkin monipuolisemmaksi.

Kehitämme Kellokortti.fi-palvelua jatkuvasti asiakkaidemme toiveiden perusteella. Ensi syksynä julkaisemme uuden HR-ominaisuuden ja loma- ja poissaolohallinta kehittyy entistäkin monipuolisemmaksi.

Kellokortti.fi HR


Kellokortti.fi-palveluun tuodaan syksyllä uusi HR-ominaisuus tukemaan asiakkaidemme henkilöstöhallinnon prosesseja. Sen avulla voidaan tehostaa henkilöstöhallinnon tehtäviä, tukea esimiestyötä ja kehittää työntekijöiden osaamista suunnitelmallisesti.

Ominaisuus mahdollistaa henkilöstötietojen säilyttämisen tehokkaasti yhdessä paikassa ja tuo mahdollisuuksia mm. henkilöstön osaamisten ja koulutusten hallintaan. Palvelulla voidaan myös kerätä vapaavalintaisia HR-tietoja juuri siinä muodossa kuin itse haluatte.

Henkilöstösi tiedot ovat meillä turvassa ja ominaisuus on yhteensopiva GDPR-asetuksen kanssa. Voit esimerkiksi määrittää rooleilla, kuka pääsee tarkastelemaan ja muokkaamaan näitä HR-tietoja.

Lomat ja poissaolot kehittyy


Tarjoamamme lomasuunnittelu on jo monilla käytössä, mutta kehitämme sitä tällä hetkellä entistäkin paremmaksi. Jatkossa palvelumme avulla voidaan suunnitella lomien lisäksi muutkin poissaolot, kuten koulutukset, työmatkat ja lomarahavapaat. Esimies voi myös hyväksyä kaikki lomat ja poissaolot Kellokortti.fi-palvelun sisällä ja saada entistäkin tarkemman kuvan käytössä olevista resursseista.

Nykyisille lomasuunnittelua käyttäville asiakkaille tämä ei aiheuta toimenpiteitä. Päivitämme laajennetun lomasuunnittelun kaikille ominaisuutta käyttäville automaattisesti syksyn aikana.

Tulevat syksyn uudistukset tekevät Kellokortti.fi-palvelusta entistäkin monipuolisemman ja antavat pohjan hyvän työntekijäkokemuksen luomiselle. Pysyt palvelullamme helposti ajan tasalla henkilöstöhallinnon eri tehtävistä ja voit hoitaa samassa järjestelmässä kaikkia henkilöstöön liittyviä tietoja, työaikakirjauksia, lomia ja poissaoloja, sekä matkalaskuja.

Mikäli haluat ottaa käyttöön uusia ominaisuuksia tai sinulla on niistä lisäkysymyksiä, voit olla yhteydessä meihin myynti@kellokortti.fi.

0 kommenttia
Joustavuus työelämässä liitetään moniin hyötyihin. Sen nähdään lisäävän tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä, sekä vähentävän työpoissaoloja ja henkilökunnan vaihtuvuutta. Monissa ammateissa liukuvan työajan tarjoaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Työnantajissa on kuitenkin eroja siinä, miten hyvin työajan joustot ja liukumat on toteutettu.

Työnantajissa on eroja siinä, miten hyvin työajan joustot ja liukumat on otettu käyttööm. Puutteita löytyy etenkin suunnittelutyöstä ja työajanseurannasta.

Suunnittele huolella ennen liukumien käyttöönottoa


Yleinen virhe liukuvan työajan toteutuksessa on suunnittelutyön jättäminen hataralle pohjalle. Vuonna 2015 julkaistussa tiedotteessaan AVI kertoi, että työsuojelutarkastuksissa melkein puolella yrityksistä löytyi puutteita liittyen työajan järjestämiseen. Puutteet johtuivat usein siitä, ettei liukuvan työajan reunaehdoista ollut sovittu. Reunaehdoilla tarkoitetaan mm. sitä, mihin aikaan ja miten paljon työntekijä voi liukua, mihin aikaan lepoajat sijoittuvat ja kuinka paljon työtunteja voi kerryttää.

Liukuvassa työajassa sen yksityiskohdista tulisikin sopia työaikalain tarkoittamalla ja työehtosopimuksien mukaisella tavalla. Kun asiakkaamme harkitsevat liukumien käyttöönottoa, suosittelemme yleensä miettimään, missä muodossa liukumat toteutetaan ja mitä ehtoja niille määritetään. Näin varmistetaan, että toimitaan lain vaatimalla tavalla.

Ennen liukumien käyttöönottoa tulisi miettiä vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:
  • Mitkä ovat toiminnan tarpeet ja miten ne vaikuttavat liukumiin?Esimerkiksi asiakaspalvelun aukioloajat vaikuttavat vaadittuun kiinteään työaikaan.
  • Onko liukumilla vaikutusta työn laatuun?Yrityksissä halutaan yleensä taata asiakkaille tietty palvelun taso ja laatu. Liukumat tulisi järjestää niin, etteivät nämä kärsi.
  • Sopiiko liukumat kaikille työntekijöille? Joissain tapauksissa tulee miettiä, miten liukumat toimivat tiettyjen työntekijöiden kohdalla. Jos työntekijän työ kärsii liukumien seurauksena, tulee pohtia, kannattaako liukumat tai voidaanko työntekijää tukea jotenkin paremmin.
  • Miten esimiestyö järjestetään? Jos työntekijät ovat toimistolla vaihtelevasti, tulee miettiä, millä tavalla se vaikuttaa esimiestyöhön. Jos esimies on tähän asti pitänyt viikkopalaverin, onko läsnäolo toimistolla silloin pakollinen? Miten sisäinen tiedotus tehdään, kun kaikki eivät ole paikalla samanaikaisesti?
  • Asettaako työehtosopimus määräyksiä liukumille? Liukumissa tulee huomioida mahdolliset työehtosopimuksessa sovitut rajat liukumille.
  • Mitkä säännöt ja reunaehdot liukumille järjestetään? Liukuvan työajan käyttö edellyttää, että siitä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Sovittaviin asioihin kuuluu mm. kiinteä työaika, vuorokautinen liukumaraja, liukumasaldon enimmäiskertymä ja -alitus sekä taukojen sijoittuminen päivään (Lisätietoa löydät mm. Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta)
  • Mikä on käytäntö, jolla seurataan työaikaa? Kun lisätään joustoa, vaaditaan usein tapaa valvoa sen oikeudenmukaisuutta. Liukumista sovittaessa tulisikin olla selvää, miten työaikaa ja liukumien kertymistä tullaan seuraamaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että liukuvan työajan järjestäminen yleensä kannattaa sen hyötyjen myötä, mutta työajan järjestämiseen liittyvä pohjatyö on oltava hoidettu kunnolla.

Työajanseurannan vapaus ja vastuu


Toinen yleinen virhe liukumien käyttöönotossa liittyy työajanseurannan tarkkuuteen, mistä AVI löysi samoissa tarkastuksissa ongelmia kolmasosalla yrityksistä. Työaikalaki velvoittaa yrityksiltä työaikakirjanpitoa, eli tehtyjen tuntien ja ylitöiden valvominen on aina työnantajan vastuulla. Puutteellisesta työaikojen valvonnasta ja kirjaamisesta voi saada jopa sakot. Toteutustapa on kuitenkin laissa jätetty vapaaksi ja työelämästä löytyy paljon erilaisia esimerkkejä siitä, miten seuranta on toteutettu (paperilla, Excelillä, järjestelmällä). Jokaisen yrityksen tuleekin pohtia, mikä vaihtoehto on heille sopivin.

Liukumat yleensä lisäävät valvonnan tarvetta ja ne ovatkin yleinen syy, miksi yritykset ottavat yhteyttä meihin Kellokortti.fi-palvelussa. Vaikka joidenkin pienten yritysten tapauksessa on riittänyt, että työnantaja ja työntekijä pitävät paperilla kirjaa tehdyistä tunneista, liukumat tekevät kirjanpidosta nopeasti liian monimutkaisia. Liukumien myötä tullaan tilanteeseen, missä lisääntynyt vapaus tuo lisää vastuuta seurannasta.

Jos etsit joustavaa työajanseurantaa, joka soveltuu eri toimialoille, löydät lisätietoa sivuiltamme www.kellokortti.fi. Pienemmille yrityksille suosittelemme Kellokortti.fi MINI -palvelua, jossa työtunteja ja liukumia voidaan seurata helposti tietokoneella ja mobiilisti: www.kellokortti.fi/mini.

0 kommenttia
Palkanlaskennan rutiinitöiden ei tarvitse olla enää aikaa vieviä ja turhauttavia. Kellokortti.fi-palvelun Työaikatulkilla voidaan automatisoida monia palkanlaskentaan liittyviä rutiineja. Tulkinta rakennetaan aina yrityskohtaisesti, joten sillä voidaan joustavasti vastata erilaisten yritysten tarpeisiin.

Koska ratkaisuja on melkein yhtä monia kuin yrityksiäkin, aina ei ole helppoa hahmottaa, millaisia mahdollisuuksia tulkinnassa on. Yritämmekin tässä blogissa avata erilaisia asioita, joita Työaikatulkilla voidaan muodostaa ja mitä hyötyä tulkinnasta on.

Työaikatulkilla lasket ylityöt ja palkanlisät helposti osana työajanseurantaa

Mitä asioita Työaikatulkilla voidaan automatisoida?


Kellokortti.fi-palveluun rakennetulla tulkinnalla voidaan laskea mm. vuorokausi-, viikko- ja jaksoylityöt sekä palkanlisät vaivattomasti. Sen pohjana toimii yrityksen omat maksuperusteet eli joko työehtosopimus tai paikalliset sopimukset.

Esimerkkejä tulkinnalla muodostettavista asioista:
  • Säännöllisen työajan tunnit
    • Esim. maanantaista perjantaihin 8 h päivässä ja lisäksi viikonloppuna, mikäli 40 h viikkotyöaikaa ei ole vielä täyttynyt.
  • Vuorokausi- ja viikkoylityöt
    • Esim. vuorokautinen 50 % ylityö päivän työtunneista 8-10 sekä vuorokautinen 100 % ylityö 10 h ylittävistä työtunneista tai viikkoylityö, kun viikon säännöllinen työaika on jo tehty.• Jakson ylityöt Esim. kolmen viikon jaksolta voidaan suunnitellun työajan ylittäviltä tunneilta muodostaa ylityötunteja.
  • Vuorotyölisät
    • Esim. iltavuorolle kirjatuilta tunneilta voidaan muodostaa erillistä iltavuorolisää.
  • Ilta- ja yötyökorvaukset
    • Erilaisia kellonaikaan perustuvia lisiä, esim. iltatyölisä klo 18-22 ja yötyölisä 22-06.
  • Arkipyhäkorvaukset
    • Esim. itsenäisyyspäivältä voidaan automaattisesti muodostaa itsenäisyyspäivän palkkaa muodostavat tunnit, vaikka henkilö ei olisi tehnyt kirjauksia kyseiselle päivälle.
  • Poissaoloihin ja lomiin liittyvät tapahtumat
    • Esim. sairauspoissaolojen tunnit tai lomapäivien lukumäärä.
  • Lisäominaisuuksia raportointiin
    • Esim. monipuolisempi raportti tunti- ja päivälajeista, jota voi tarkastella henkilöittäin tai ryhmittäin.
  • Liukumien kertyminen erilaisin korotuksin
    • Esim. viikonloppuna tai tiettynä kellonaikana liukumat suuremmilla kertoimilla.
  • Erilaisten lisäkorvausten muodostaminen ehtojen mukaan
    • Esim. ateriakorvaukset tietyn mittaisista päivistä

Työaikatulkinta kohdistetaan työaikaryhmälle ja tarvittaessa yrityksen käytössä voi olla monia erilaisia tulkintoja. Yritykselle voidaan esimerkiksi toteuttaa kaksi tulkkisäännöstöä, joista toinen on viikko- ja toinen jaksotyöaikaa tekevälle ryhmälle.

Ennen tulkkiprojektia on hyvä pohtia, mitä eri asioita tulkinnalla halutaan saavuttaa. Asiantuntijamme auttavat niiden perusteella rajaamaan projektille tavoitteet ja antavat tukea määritysten tekoon.

Miksi ja milloin Työaikatulkki kannattaa toteuttaa?


Työaikatulkinta on kannattava ratkaisu, kun halutaan säästää aikaa rutiininomaisilta laskennoilta ja tallettamisilta. Tulkki maksaa itsensä takaisin vapauttamalla henkilötyötunnit muuhun käyttöön.

Työaikatulkin käyttöönottoon on monia syitä:
  • Työaikatulkilla voidaan automatisoida palkanlaskennan rutiinit, joten tarvetta manuaaliselle palkkatapahtumien kirjaukselle ei enää ole. Tämä säästää aikaa, rahaa ja hermoja sekä vähentää virheitä palkanlaskennassa.
  • Sähköisesti hyväksytyt palkkatapahtumat on helppo tulostaa palkkatapahtumayhteenvetona ja siirtää suoraan palkanlaskentaohjelmaan rajapinnalla.
  • Tulkilla voidaan perusjärjestelmää kattavammin mm. luoda sääntöjä aikapankkiin (esim. ylityöpankki) vietäville tunneille.
  • Palkansaajille voidaan tarvittaessa näyttää esim. Kellokortin helppolukuiselta kalenterinäkymältä, miltä tunneilta mitäkin palkanlisiä on muodostunut.
  • Työaikatulkin muodostamia palkkatapahtumia voidaan raportoida palkkalajikohtaisesti, jolloin esimerkiksi ylitöiden määrää voidaan seurata helposti.

Nyrkkisääntönä voidaan myös sanoa, että mitä isompi yritys, sen isommat hyödyt Työaikatulkista on. Manuaalisen työn vähentyessä jokaisen työntekijän kohdalla säästetään aikaa ja rahaa kuukausittain.

Lisäksi Työaikatulkki on erinomainen ratkaisu esimerkiksi silloin, kun yrityksessä tehdään säännöllisesti ylitöitä tai maksetaan kellonaikaan perustuvia lisiä. Näissäkin tapauksissa konkreettisia säästöjä kertyy nopeasti.

Pohditko sopisiko Työaikatulkki teille? Lisätietoja löydät osoitteesta https://www.kellokortti.fi/tyoaikatulkilla-palkat-automaattisesti ja voit myös olla yhteydessä myyntiimme myynti@kellokortti.fi.