0 kommenttia
Moderni työajanseuranta parantaa työhyvinvointia myös asiantuntijatyössä

Kirjoittaja: Jenny Larikka, markkinointipäällikkö

Asiantuntijatyössä ja monessa muussakin roolissa on helppo kyseenalaistaa, mikä on työaikaa. Työtä voidaan tehdä lähes kellon ympäri ja asioiden hoitamista voidaan jatkaa työpäivän jälkeen esimerkiksi älypuhelimella. Tuottavuuden ja innovaation kannalta tärkeä kehitystyö ja uusien asioiden ideointi tapahtuvat usein työajan ulkopuolella vaikkapa lenkkipolulla. Kun keskustelu siirtyy työajanseurantaan, moni ihmettelee, miten teollistumisen aikana keksitty kellokortti palvelee nykyajan työntekijää. Yllätyin vastauksesta itsekin: todella hyvin.

Olen nyt ensimmäistä kertaa urallani tilanteessa, jossa työaikaani seurataan minuuttien tarkkuudella. Ajatus tuntui aluksi erikoiselta ja en ollut täysin vakuuttunut kellokortin soveltuvuudesta tekemääni tietotyöhön. Jo reilun kuukauden käytöllä mielipiteeni on muuttunut. Kellokortti parantaa työhyvinvointia tuomalla joustavuutta päiviin.

Miten asiantuntijan työaikaa kannattaa mitata?


Minulle käy usein töissä niin, että luovuuden puuskassa tai ajatuksen rullatessa en halua lähteä kotiin täsmälleen tietyllä kellolyömällä. Jostain uudesta ideasta innostuneena saatan jäädä työpaikalle tuntikausiksi ja tuskin kelloa huomaankaan. Näistä kertyneistä lisätunneista huolimatta tunnollinen puoli minussa on aina stressannut, mikäli työajalla pitäisi lähteä hoitamaan jotain pakollista omaa menoa. Kellokortti tekee kaikki tekemäni tunnit läpinäkyviksi niin itselleni kuin työnantajalleni. Enää ei tarvitse tuskailla – tekemäni työ on helposti todistettavissa.

Monesti todetaan, että asiantuntijatyössä työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy helposti ja työ kuormittaa enemmän, kun sitä voi tehdä myös työpaikan seinien ulkopuolella. Koen itse työajanseurantajärjestelmän hyvänä turvana liialle kuormalle. Mikäli jokin asia vaatii hoitamista vapaa-ajalla, voin kirjata itseni töihin, koska kirjaaminen käy nykyään käden käänteessä älypuhelimella. Toisaalta en itse häiriinny, mikäli uusi idea putkahtaa mieleen kesken harrastusten. Idean voi aina kirjata ylös ja jättää toteuttamisen työajalle. Näin työnantajanikin saa tietoonsa todelliset tunnit ja voi tarvittaessa laskuttaa ne asiakkaalta.

Olen myös nähnyt työajanseurantaa vastustettavan, koska ”tulosten pitäisi puhua puolestaan.” Olen itsekin sitä mieltä, että asiantuntijatyöltä tulee odottaa tuloksia ja niille asettaa selkeät mittarit. En silti näe, miksi tulosten saavuttaminen pitää asettaa ristiriitaan tuntiseurannan kanssa. Mikäli tavoitteet ovat mahdottomia saavuttaa normaalin työajan puitteissa, kertoo se esimiehille lisäresurssien tarpeesta. Mikäli taas saavutan tavoitteeni yllättävän nopeasti, koen ainakin itse motivoivampana saada uusia tavoitteita kuin istua työpisteellä ilman tekemistä.

Kellokortilla joustavuutta ja läpinäkyvyyttä työhön


Kellokortilla on monia hyviä puolia ja monet itselleni tärkeimmistä hyödyistä liittyvät olennaisesti siihen, miten jaksan töissä. Tässä kokoamaani listaa nykyaikaisen työajanseurannan hyödyistä työntekijälle:

  • Raja työajan ja vapaa-ajan välillä on selkeämpi,kun työajasta jää aina kirjaus.
  • Joustavuutta ja parempaa elämänhallintaa työaikapankeilla. Työajanseurannan avulla töitä voi tehdä enemmän silloin kun niitä on. Kertyneitä työaikapankin tunteja voi käyttää hyvällä omallatunnolla pankkiasioiden hoitoon tai vaikka kampaajaan kesken työpäivän. Myös pidemmän viikonloppuloman viettäminen tulee helpommaksi ja omaa vapaa-aikaansa voi sovittaa paremmin ystävien ja perheenjäsenten vapaisiin. Kun arjen ja vapaa-ajan suunnittelu sujuvat vaivatta, töissäkin jaksaa paremmin.
  • Kellokortti parantaa luottamusta työnantajan ja työntekijän välillä. Kaikki tehdyt tunnit ovat todistettavasti ja läpinäkyvästi tiedossa, eli turhalle kyttäämiselle ei ole tarvetta.
  • Moderni työajanseurantajärjestelmä on helppo käyttää ja vie vain hetken aikaa. Olen työhistoriassani seurannut työaikaani vain tekemällä satunnaisia merkintöjä työvuorolistan sivuun tai omaan kalenteriini. Nykyaikaisella järjestelmällä työajan kirjaaminen on paljon nopeampaa ja on lisäksi molemmin puolin luotettavampaa.
  • Kellokortti on oikeudenmukainen ja kohtelee kaikkia työntekijöitä samalla tavalla.Ei enää kaikkien henkilökohtaista systeemiä työajanseurantaan ja poissaolojen merkitsemiseen. Modernissa järjestelmässä kaikkia koskettavat samat säännöt ja palkanlaskenta tapahtuu automaattisesti.
  • Kellokortti tarjoaa työsuojelua. Laki säätelee työajan kokonaismäärää ja työajanseurannalla tunnit kirjautuvat ylös. Näin varmistetaan, ettei tunteja voi tehdä liikaa.
  • Työajanseurannan perusteella esimies saa paremman kuvan työkuormasta ja lisäresurssien tarpeesta.Niin asiantuntijatyössä kuin muissakin rooleissa palautumisella ja levolla on tärkeä rooli luovuuden ja tuottavuuden kannalta. Työajanseuranta mahdollistaa sen, että esimieheni tietää tilanteeni entistä läpinäkyvämmin.
  • Liukuvalla työajalla työn rytmiä voi säädellä oman jaksamisen mukaan. Meissä ihmisissä on paljon eroa siinä, mihin aikaan päivästä olemme luovia ja aikaansaavia. Mikäli liukuva työaika on mahdollista työtehtävien puolesta, oman työnsä voi rytmittää paremmin sisäisen kellonsa mukaisesti.
Haluatko tietää, miten parhaiten ottaa työajanseurantajärjestelmä käyttöön? Varaa henkilökohtainen etäesittely täältä, niin näet miten palvelu toimii käytännössä.



 Lataa opas tehokkaampaan työajanseurantaan

Kommentoi