Työaikalaki muuttuu – miten se vaikuttaa työajanseurantaan?

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona uuden työaikalain, joka astuu voimaan 1.1.2020. Uudessa työaikalaissa säädetään mm. uudesta joustotyöaikamallista, lakisääteisen työaikapankin käyttöönotosta sekä muutoksista liukuvaan työaikajärjestelyyn.

Tämänhetkinen työaikalaki on vuodelta 1996 ja onkin selvää, että työelämä ja tavat tehdä töitä ovat muuttuneet sen jälkeen huomattavasti. Työaikalaki pyrkii vastaamaan tähän muutokseen ja vaikuttaa samalla käytäntöihin monissa yrityksissä.

Nyt lakimuutoksen myötä yrityksissä kannattaa pohtia, miten siihen pystytään parhaiten vastaamaan. Tässä blogissa käymme läpi, mikä laissa muuttuu ja miten asiakkaidemme kannattaa valmistautua muutokseen.

Keskeisimmät työaikalain muutokset

Työaikalain kokonaisuudistuksesta löytyy hyvin tietoa mm. Eduskunnan kirjaston laatimassa lakihankkeen tietopaketissa. Kokosimme tähän keskeisimmät laissa tapahtuvat muutokset.

Joustotyöaika

Asiantuntijatyö säilyy edelleen työaikalain piirissä, mutta lakiin tulee uusi määritelmä joustotyöaika. Mikäli työnantaja ja työntekijä sopivat joustotyöajan käytöstä, työntekijä pystyy vapaammin päättämään työajastaan ja työntekopaikastaan. Työnantaja puolestaan määrittää tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet ja kokonaisaikataulun.

Joustotyöaikaa noudattaessa vähintään puolet työajasta voidaan sijoittaa työntekijän päätöksen mukaisesti ja työvuorolistoja ei ole. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Joustotyöaikaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työaikapankit

Työaikapankit kuuluvat vastedes työaikalain piiriin, kun niistä on aiemmin sovittu vain työehtosopimuksissa ja paikallisissa sopimuksissa. Tämä mahdollistaa työaikapankin käyttöönotosta sopimisen kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Pakollisia työaikapankeista ei kuitenkaan tule.

Pankkiin voi kerryttää vuosittain enintään 180 tuntia lisä- ja ylityötunneista. Työaikapankin kokonaiskertymä ei saa myöskään ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää.

Työntekijällä on oikeus saada työaikapankkiin säästettyä vapaata vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa. Toisaalta jos työaikapankkiin on säästetty vapaata yli kymmenen viikkoa, työntekijällä on oikeus saada vuodessa vapaata vähintään viidesosa työaikapankin kertymästä. Työnantajan on työntekijän vaatimuksesta annettava vapaa seuraavan kuuden kuukauden aikana. Jos työnantaja määrää vapaan ajankohdan, työntekijällä on oikeus saada vapaan sijasta korvaus rahana, mikäli niin haluaa.

Liukuva työaika

Liukuvan työaikajärjestelyn muutokset lisäävät työntekijöiden työaikajoustoja sekä työnantajan ja työntekijän oikeutta sopia keskimääräisen työajan järjestelyistä. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka saa jatkossa olla korkeintaan neljä tuntia. Lain myötä myös enimmäiskertymä kasvoi 40 tunnista 60 tuntiin neljän kuukauden seurantajakson päättyessä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla palkallisella vapaa-ajalla. Työnantajan on työntekijän sitä pyytäessä pyrittävä antamaan vapaa-aika kokonaisina työpäivinä.

Enimmäistyöaika

Enimmäistyöaikaa ei jatkossa mitata ylityökiintiöiden kautta, mitkä ovat nykyisessä laissa olleet 250-330 tuntia vuodessa. Sen sijaan työntekijän työaika ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Tämä pitää sisällään ylityöt.

Jaksotyöaika laajenee

Jaksotyöaika on työaikamuoto, jossa työajan kannalta tarkasteltava ajanjakso on yleensä muutaman viikon pituinen. Työnantaja voi siis hyvinkin vapaasti sijoittaa enintään 80 tuntia työtuntia kahden viikon ja 120 työtuntia kolmen viikon jaksolle.

Nykyisin jaksotyöaika on käytössä mm. kuljetusalalla, hotelli- ja ravintola-alalla sekä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Voimaan tulevan työaikalain myötä se laajenee koskemaan esimerkiksi pelastustoimea, elokuva-alaa, ensihoitoa, lehdistöä ja turvallisuuspalveluita. Lisäksi jaksotyöajasta voidaan sopia työehtosopimuksissa muillakin aloilla.

Tilapäinen yötyö

Työaikalaki tuo myös joitain muutoksia yötyöhön. Säännöllinen yötyö on edelleen sallittua vain laissa säädetyissä tehtävissä, mutta tilapäinen yötyö vapautuu. Toisaalta työnantaja ei voi enää teettää yli viittä perättäistä yövuoroa ilman työntekijän suostumusta (nykyisin raja on seitsemän). Lisäksi esimerkiksi vähimmäisvuorokausilepo jaksotyössä pitenee 11 tuntiin nykyisestä yhdeksästä tunnista.

työajanseuranta mobiili

Varustautuminen työaikalain muutokseen

Työajanseurannan näkökulmasta työaikalailla on iso merkitys. Muutokseen kannattaakin varustautua pohtimalla vaaditaanko nykyiseen työajanseurantaan muutoksia tai pitääkö tilalle hankkia modernimpi järjestelmä.

Mitä enemmän työaikaan tulee joustoja, sen tärkeämmäksi huolellisesti suunniteltu työajanseuranta nousee. Esimerkiksi työaikapankkien ja liukumien käyttöönotto on helpompaa, kun niitä seurataan Excelin sijaan siihen tarkoitetulla järjestelmällä. Myös pankkeihin kerättyjen vapaiden suunnittelu helpottuu, jos yrityksellä on käytössään nykyaikainen loma- ja poissaolohallinta. Nykyisillä asiakkaillamme erilaiset työaikapankit ovat helposti otettavissa käyttöön, mutta lakimuutos voi esimerkiksi vaikuttaa liukumarajoihin tai olla syy ottaa lomasuunnittelu viimein käyttöön.

Uuden työaikalain myötä asiantuntijatyö on entistä vähemmän sidottu aikaan ja paikkaan. Tämä aiheuttaa esimiehille haasteen siinä, miten seurata projektien ja tehtävien edistymistä ja niihin käytettyä työaikaa. Vaikka järjestelmä olisi muuten kunnossa, monelle yritykselle tämä lisää tarvetta parantaa työajanseurannan kohdeseurantaa. Esimiehelle on myös entistä enemmän hyötyä reaaliaikaisesta läsnäoloseurannasta, josta nähdään, ketkä ovat fyysisesti työpaikalla.

Työaikalain muutokset vaikuttavat myös joillakin asiakkaillamme tehtävään palkkatapahtumien tulkintaan. Jaksotyöajan yleistyessä saatetaan palkkarobottiin tarvita muutoksia tai sen tekeminen voi tulla ajankohtaiseksi uusille yrityksille. Muutostarpeisiin kannattaa herätä jo hyvissä ajoin, sillä palkkatulkinnan osalta loppuvuosi tulee olemaan varmasti kiireinen.

Kellokortti.fi-palvelu on joustava työajanseurannan kokonaisratkaisu, jossa työaikalain asettamat vaatimukset täyttyvät varmasti. Mietityttääkö uuden lain vaikutus työajanseurantaanne? Ole yhteydessä ja katsotaan, mikä ratkaisuistamme palvelee teitä parhaiten!